Käärmeitten kesä - Virpi Hämeen-Anttila

Virpi Hämeen-Anttila taitaa olla lempidekkaristini tällä hetkellä. Luen dekkareita säännöllisesti, en kuitenkaan pinotolkulla, mutta toisinaan joku kirjailija vie mukanaan niin totaalisesti, että pitää hamuta käsiinsä jok’ainoa saatavilla oleva opus. 

Joitakin vuosia sitten hurahdin Rex Stoutin kirjoihin, ja rämmin läpi kirjastoja ja divareita metsästäen Nero Wolfe -tarinoita. Hämeen-Anttilan kohdalla vastaavaa jahtia ei tarvitse käynnistää, koska Käärmeitten kesä on hänen toinen salapoliisiromaaninsa.

Ensimmäinen kirja Yön sydän on jäätä esitteli meille Karl Axel Björkin, sisäasianministeriön virkamiehen, joka toimii myös salapoliisina. Björkin seikkailut jatkuvat vakuuttavasti ja koukuttavasti sarjan kakkosessa.

Iäkäs nainen löytyy kuolleena asunnostaan ja kaikki viittaa luonnolliseen kuolemaan, sydänkohtaukseen. Mutta vainajan sukulaiset epäilevät, että jutussa saattaa olla jotain hämärää ja pyytävät Björkin apuun. Eipä aikaakaan kun tapahtuu toinen samantapainen kuolemantapaus ja myös poliisi kiinnostuu asiasta. Kummastuttavat testamenttimuutokset johdattavat Björkin useamman epäillyn jäljille.

Miljöön ja aikakauden kuvaajana Virpi Hämeen-Anttila on kerta kaikkiaan huippu. Lukurupeaman jälkeen katsoo pöllämystyneenä ympärilleen ja ihmettelee minne katosi 1920-luvun Helsinki; missä kiiltävä polkkatukkani ja elegantti mekkoni, miksi mieheni ei pukeudu kaksiriviseen pukuun ja käytä hattua; ja mitä riivatun jumputusta lapseni kuuntelevat noista omituisen pienistä toosista?

Päähenkilön virkamiesuran kautta tarinaan saadaan saumattomasti tuotua mukaan aikakauden niin sisä- kuin ulkopoliittinen kuohunta. Erityiskiitos kirjan loppuun lisätyistä lyhyistä taustoittavista artikkeleista.

Björk on sopivasti kompleksinen hahmo, jotta hänen kehittymistään on mielenkiintoista seurata. Menneisyys nostaa välillä päätään, miten Björk reagoi? Pysyykö luuranko kaapissa vai pääseekö valloilleen? Löytyykö sydämen valittu ja kuka hän on? 

Sarjan kolmas kirja Kuka kuolleista palaa on hetki sitten ilmestynyt. Yritän malttaa ja säästelen sitä kesälomalukemistoa varten.

Sammunut sydän - Katariina Souri

Musta mandala –trilogia jatkuu. Mosaiikkitaiteilija Mona Malin on palannut Helsinkiin kohtalokkaalta mosaiikkikurssilta saaristosta, hänen ystävättärensä Pia on mielisairaalassa, ja Roni johon Mona tutustui kurssilla, on vankilassa. Jos et ole lukenut ensimmäistä osaa Valkoinen varjo, suosittelen aloittamaan siitä.

Sammuneessa sydämessä tarinan keskiöön nousee kiehtova taideteos, venäläisen taidemaalarin Mihail Vrubelin vuonna 1904 maalaama Kuusisiipinen serafi. Antiikkikauppias Vera Orlov pyytää Monaa tekemään maalauksesta mosaiikkikopion Alzheimerin tautia sairastavalle äidilleen. 

Mona ei haluaisi ottaa työtä vastaan, mutta ei osaa pyristellä vastaankaan ja pian hän on syvällä Orlovien suvun synkissä salaisuuksissa ja joutuu jälleen ahdistavien näkyjen valtaan. Myös Ronilla on outoja kokemuksia, jotka saivat alkunsa kesäisellä mosaiikkikurssilla. Mikä on Monan ja Ronin välinen yhdysside?

Musta mandala -trilogia on symboliikkaa ja selittämätöntä yhdistettynä rikostarinaan. Sellainen on tenhoava keitos ylipäätään ja Sourin taiteentuntemus tuo soppaan oman pikantin värinän. Olisin lukenut pidempäänkin Vrubelin historiasta, teosten tulkinnasta ja mosaiikkitekniikasta.

Trilogian avaus ei vienyt minua varauksettomasti mennessään vaikka siitä paljon pidinkin. Sammunut sydän sen sijaan herätti mielenkiintoni. Odotan innolla millainen mosaiikista lopulta muodostuu, jääkö trilogiaan vai jatkuuko Mona Malinin saaga.

Sammunut sydän / Katariina Souri. Tammi 2015.